WordPressin voi ladata ja ottaa käyttöön ilmaiseksi.
Se pitää täysin paikkansa.
Mutta tarkoittaako se, että myös WordPress-verkkosivuston pitäisi olla ilmainen tai hyvin edullinen?
Ei aivan.
WordPress itsessään on vasta verkkosivuston perusta. Yrityksen toimiva verkkosivusto voi lisäksi vaatia suunnittelua, teeman, erilaisia toimintoja, lisäosia, webhotellin, verkkotunnuksen, varmuuskopioinnin, tietoturvaa, optimointia, teknistä ylläpitoa ja kehittäjän työtä.
Siksi kaksi täysin paikkansapitävää väitettä voivat olla totta samanaikaisesti:
WordPress on ilmainen.
Ja:
ammattimaisesti toteutettu WordPress-verkkosivusto voi maksaa useita tuhansia euroja.
Tässä ei ole ristiriitaa.
Katsotaan tarkemmin, mistä WordPress-verkkosivuston todelliset kustannukset muodostuvat — ei ainoastaan julkaisuvaiheessa, vaan myös vuoden, kolmen tai viiden vuoden kuluttua.
Mistä ei tarvitse maksaa: WordPress itsessään
WordPress on avoimen lähdekoodin ohjelmisto, jota jaetaan GPL-lisenssillä.
Itse WordPress-sisällönhallintajärjestelmän käyttämisestä ei siis tarvitse maksaa erillistä lisenssimaksua.
WordPressin voi asentaa sopivalle palvelimelle, sillä voi luoda sivuja, julkaista artikkeleita ja kehittää verkkosivustoa eteenpäin.
WordPress ei kuitenkaan itsessään ole tietylle yritykselle valmis verkkosivusto.
Asiaa voi ajatella yksinkertaisen vertauksen kautta.
Ilmainen sisällönhallintajärjestelmä on enemmänkin työkalupakki ja perusta kuin täysin valmis talo.
Sen jälkeen täytyy vielä ratkaista:
- miltä verkkosivuston pitäisi näyttää;
- millainen sen rakenteen pitäisi olla;
- mitä toimintoja tarvitaan;
- kuka suunnittelee sivuston;
- missä sivusto sijaitsee;
- kuka huolehtii sen ylläpidosta;
- mitä muita työkaluja tarvitaan.
Näistä alkaa muodostua projektin todellinen hinta.
Ensimmäinen kustannus: WordPress-teema
Teema määrittää verkkosivuston visuaalista esitystapaa: sivupohjia, asettelua, typografiaa, värejä ja muita käyttöliittymän osia.
Sana "WordPress-teema" voi kuitenkin tarkoittaa hyvin erilaisia ratkaisuja.
Ne voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään:
- ilmaiset teemat;
- valmiit maksulliset teemat;
- juuri tiettyä projektia varten kehitetyt yksilölliset teemat.
Valmiin verkkosivuston hinta voi vaihdella huomattavasti sen mukaan, mitä näistä vaihtoehdoista käytetään.
Ilmainen teema: tarkoittaako se ilmaista verkkosivustoa?
WordPressin virallisesta teemahakemistosta löytyy tuhansia ilmaisia teemoja.
Joillekin projekteille ne riittävät mainiosti.
Jos yritys tarvitsee esimerkiksi melko yksinkertaisen informatiivisen verkkosivuston ja sopiva teema tarjoaa jo valmiiksi tarvittavan rakenteen, sitä voidaan muokata yrityksen väreihin ja sisältöön sopivaksi.
Ongelmia alkaa yleensä syntyä silloin, kun valmiin teeman pitäisi näyttää ja toimia aivan eri tavalla kuin mihin se on alun perin suunniteltu.
Projektissa voidaan esimerkiksi haluta:
- muuttaa sivujen rakennetta;
- rakentaa yläosa uudelleen;
- muuttaa mobiilivalikkoa;
- lisätä yksilöllisiä sisältölohkoja;
- suunnitella palvelukortit uudelleen;
- muuttaa alatunnistetta;
- vaihtaa typografiaa;
- poistaa tarpeettomia elementtejä;
- lisätä uutta sisältölogiikkaa.
Teema on edelleen ilmainen.
Suunnittelijan tai kehittäjän käyttämät työtunnit eivät ole.
Siksi on tärkeää erottaa toisistaan:
ilmainen ohjelmistotuote
ja
ilmainen valmis verkkosivusto.
Joskus hyvin valittu ilmainen teema voi aidosti pienentää projektin kustannuksia.
Toisinaan sen lähes täydellinen uudelleenrakentaminen voi tulla kalliimmaksi kuin paremmin soveltuvan ratkaisun valitseminen heti alussa.
Maksulliset WordPress-teemat
Seuraava vaihtoehto on maksullinen eli premium-teema.
Kaupalliset teemat tarjoavat usein enemmän valmiita sivupohjia, asetuksia, komponentteja ja lisätoimintoja.
Tämä voi nopeuttaa verkkosivuston toteuttamista merkittävästi.
Ratkaisu voi olla erityisen järkevä silloin, kun valmiin teeman ulkoasu ja rakenne ovat jo lähellä yrityksen tarpeita.
Tässä kohtaa syntyy kuitenkin helposti väärinkäsitys.
Jos teema maksaa esimerkiksi muutamia kymmeniä euroja, se ei tarkoita, että ammattimaisen verkkosivuston pitäisi maksaa saman verran.
Teeman hinta on yhden työkalun hinta.
Sen ostamisen jälkeen voidaan edelleen joutua:
- asentamaan ja määrittämään WordPress;
- määrittämään teeman asetukset;
- suunnittelemaan sivuston rakenne;
- sovittamaan ulkoasu yrityksen visuaaliseen ilmeeseen;
- rakentamaan sivut;
- korvaamaan esimerkkisisältö oikealla sisällöllä;
- käsittelemään kuvat;
- optimoimaan mobiiliversio;
- määrittämään lomakkeet;
- tekemään SEO-asetukset;
- yhdistämään analytiikka;
- määrittämään evästeet;
- optimoimaan suorituskyky;
- testaamaan verkkosivusto;
- valmistelemaan se julkaistavaksi.
Siksi kysymys:
"Paljonko teema maksaa?"
ja kysymys:
"Paljonko tällä teemalla toteutettu valmis verkkosivusto maksaa?"
ovat kaksi aivan eri asiaa.
Mitä maksulliselle teemalle tapahtuu vuoden kuluttua?
Tämä riippuu kyseisen tuotteen lisenssiehdoista.
Kaupallisissa teemoissa käytetään erilaisia lisenssimalleja.
Joissakin tapauksissa maksu suoritetaan vain kerran.
Toisissa päivitykset, tekninen tuki, sivupohjakirjastot tai muut lisäpalvelut kuuluvat jatkuvaan tilaukseen.
Ennen teeman valintaa kannattaa siis selvittää:
- paljonko lisenssi maksaa;
- kuinka monella verkkosivustolla sitä voi käyttää;
- pitääkö lisenssi uusia vuosittain;
- mitä uusiminen sisältää;
- toimiiko verkkosivusto edelleen ilman uusimista;
- ovatko päivitykset edelleen saatavilla;
- kenelle lisenssi kuuluu.
Viimeinen kohta on erityisen tärkeä silloin, kun verkkosivuston toteuttaa ulkopuolinen kehittäjä tai toimisto.
Yksilöllinen WordPress-teema
On olemassa myös kolmas vaihtoehto.
Kehittäjä voi rakentaa WordPress-teeman juuri tiettyä projektia varten.
Ensin suunnitellaan verkkosivuston rakenne ja visuaalinen kokonaisuus, minkä jälkeen ne toteutetaan WordPressiin.
Kyse on aivan erilaisesta työmäärästä kuin valmiin teeman asentamisessa.
Yrityksen ei tarvitse valita olemassa olevaa ulkoasua ja yrittää sovittaa toimintaansa sen rajoituksiin.
Sen sijaan teema rakennetaan yrityksen tarpeiden ympärille.
Kehittäjä voi esimerkiksi toteuttaa:
- omat sivupohjat;
- yksilölliset sisältölohkot;
- erityiset sisältötyypit;
- oman navigaation;
- projektia varten suunnitellun komponenttijärjestelmän;
- tarvittavat korttinäkymät;
- hallitut muokkauskentät;
- yrityksen visuaaliseen ilmeeseen perustuvan käyttöliittymän.
Tällainen ratkaisu on yleensä valmista teemaa kalliimpi.
Se on luonnollista, sillä käytännössä kyseiselle projektille rakennetaan oma ohjelmistotuote.
Miksi maksaa yksilöllisestä teemasta, jos valmiin voi ostaa?
Aina ei tarvitsekaan.
Jos laadukas valmis teema vastaa yrityksen tarpeita, oman teeman kehittäminen voi olla tarpeetonta.
Yksilöllinen ratkaisu alkaa olla kiinnostava silloin, kun projektilta vaaditaan:
- yksilöllistä visuaalista ilmettä;
- tietynlaista rakennetta;
- enemmän hallintaa käyttöliittymään;
- hyvää suorituskykyä;
- vähemmän tarpeettomia toimintoja;
- tiettyjen sisältötyyppien helppoa muokkaamista;
- mahdollisuutta kehittää palvelua myöhemmin.
Perusajatus on sama kuin muussakin yksilöllisessä verkkokehityksessä:
yksilöllinen kehitys on perusteltua silloin, kun se ratkaisee yrityksen tarpeen paremmin tai järkevämmin kuin valmis ratkaisu.
Tekninen monimutkaisuus ei itsessään tee siitä parempaa.
Teema ja verkkosivuston toiminnallisuus eivät ole sama asia
Tämä on tärkeä tekninen ero.
WordPress suosittelee erottamaan sivuston ulkoasun ja kriittisen toiminnallisuuden toisistaan: teema vastaa ensisijaisesti sisällön esittämisestä, kun taas toiminnallisuus, jonka pitää säilyä teeman vaihtamisesta riippumatta, kannattaa toteuttaa erillään esimerkiksi lisäosien avulla.
Jos yritys tallentaa verkkosivustolle tietynlaista tärkeää tietoa, sen ei pitäisi kadota vain siksi, että yritys päättää muutaman vuoden kuluttua uudistaa sivuston ulkoasun ja vaihtaa teeman.
Yrityksen näkökulmasta johtopäätös on yksinkertainen:
hyvin rakennettu WordPress-verkkosivusto on muutakin kuin näyttävä teema, johon on pakattu mahdollisimman paljon ominaisuuksia.
Myös sivuston rakenne ja tekninen toteutus merkitsevät.
Toinen suuri kustannus: lisäosat
Yksi WordPressin suurimmista vahvuuksista on sen laaja lisäosaekosysteemi.
Lisäosilla voidaan laajentaa sisällönhallintajärjestelmän toimintoja.
Niiden avulla voidaan lisätä esimerkiksi:
- yhteydenottolomakkeita;
- SEO-työkaluja;
- monikielisyys;
- ajanvarausjärjestelmä;
- verkkokauppa;
- varmuuskopiointi;
- tietoturvatyökaluja;
- kuvien optimointi;
- välimuisti;
- editorin lisätoimintoja;
- integraatioita ulkoisiin palveluihin.
Monet lisäosat ovat täysin ilmaisia.
Toiset käyttävät freemium-mallia: perustoiminnot ovat ilmaisia, mutta edistyneemmät ominaisuudet edellyttävät maksullista versiota.
Lisäksi on kokonaan kaupallisia lisäosia.
Pelkkä lisäosien käyttäminen ei siis vielä kerro juuri mitään verkkosivuston hinnasta.
Oleellisempi kysymys on:
mitä toimintoja yritys tarvitsee ja miten ne toteutetaan?
Miksi lisäosan ilmainen versio ei aina riitä?
Ajatellaan tavallista yhteydenottolomaketta.
Ilmainen ratkaisu voi olla siihen täysin riittävä.
Myöhemmin yritys voi kuitenkin haluta:
- ehdollisesti näytettäviä kenttiä;
- tiedostojen lataamisen;
- monivaiheisen lomakkeen;
- CRM-integraation;
- automaattisia ilmoituksia;
- maksamisen;
- kehittyneemmän roskapostisuojauksen.
Nämä ominaisuudet voivat olla saatavilla vain maksullisessa versiossa.
Sama voi koskea monikielisyyttä, ajanvarausta, SEO-työkaluja, verkkokauppaa ja monia muita toimintoja.
Tämä ei tarkoita, että ilmainen lisäosa olisi huono.
Ilmainen ja maksullinen versio voivat yksinkertaisesti olla tarkoitettu erilaisiin tarpeisiin.
Mitkä toiminnot voivat aiheuttaa lisäkustannuksia?
Ei ole olemassa yhtä kaikille WordPress-sivustoille pakollista maksullisten lisäosien listaa.
Yhdellä verkkosivustolla lähes kaikki tarvittava voidaan toteuttaa ilmaisilla ratkaisuilla.
Toinen projekti voi tarvita useita kaupallisia tuotteita.
Lisäkustannuksia voi syntyä esimerkiksi seuraavien toimintojen yhteydessä:
- monikielisyys;
- monimutkaiset lomakkeet;
- verkkoajanvaraus;
- verkkokauppa;
- tilaukset;
- jäsenyystoiminnot;
- kehittyneet suodattimet;
- maksaminen;
- integraatiot;
- varmuuskopiointi;
- tietoturva;
- SEO;
- suorituskyvyn optimointi;
- sähköpostien luotettava lähettäminen;
- visuaalisen sivunrakentajan lisäominaisuudet.
Siksi WordPress-tarjousta ei kannata arvioida pelkästään asennettujen lisäosien määrän perusteella.
Paljon hyödyllisempää on pyytää lista jatkuvista kustannuksista, joita sivustosta syntyy julkaisun jälkeen.
Visuaalinen sivunrakentaja on erillinen työkalu
Elementor, Divi ja muut visuaaliset sivunrakentajat mielletään helposti osaksi WordPressiä.
WordPress ja sivunrakentaja eivät kuitenkaan ole sama asia.
Sivunrakentaja tarjoaa vaihtoehtoisen tavan suunnitella ja muokata sivuja.
Se voi olla erittäin kätevä ratkaisu.
Joissakin projekteissa visuaalinen editori nopeuttaa toteutusta huomattavasti ja antaa asiakkaalle enemmän vapautta muokata sisältöä itse.
Työkalun laajempi versio voi kuitenkin vaatia oman kaupallisen lisenssinsä.
Sivunrakentajaa valittaessa kannattaa siksi huomioida tämän päivän käyttömukavuuden lisäksi:
- suorituskyky;
- riippuvuus tietystä työkalusta;
- ylläpidon helppous tulevaisuudessa;
- päivitystarve;
- lisenssin hinta;
- mitä tapahtuu, jos työkalusta halutaan myöhemmin luopua.
Ongelma ei ole itse työkalussa.
Kysymys on siitä, sopiiko se kyseiseen projektiin.
Onko suuresta lisäosamäärästä syytä huolestua?
Usein kuulee neuvon:
"Mitä vähemmän lisäosia, sitä parempi verkkosivusto."
Näin yksinkertainen sääntö ei kuitenkaan ole.
Pelkkä lisäosien määrä ei ole luotettava mittari verkkosivuston laadulle.
Yksi huonosti toteutettu tai pitkään päivittämättä ollut lisäosa voi aiheuttaa enemmän ongelmia kuin useampi laadukas ja aktiivisesti ylläpidetty lisäosa.
Tärkeämpää on arvioida:
- lisäosan laatua;
- kehittäjän mainetta;
- päivitysten säännöllisyyttä;
- yhteensopivuutta;
- onko toiminto oikeasti tarpeellinen;
- vaikutusta suorituskykyyn;
- tietoturvaa;
- päällekkäisiä toimintoja.
Jos kolme eri lisäosaa tekee käytännössä samaa asiaa, arkkitehtuuria kannattaa todennäköisesti tarkastella uudelleen.
Mutta pelkkä tieto siitä, että sivustolla on esimerkiksi 15 lisäosaa, ei vielä kerro, onko se toteutettu hyvin vai huonosti.
Lisäosa vai oma toteutus?
Tässä tulee vastaan myös kiinnostava taloudellinen kysymys.
Oletetaan, että laadukas kaupallinen lisäosa ratkaisee tarvittavan ongelman ja maksaa tietyn summan vuodessa.
Vaihtoehtona on pyytää kehittäjää rakentamaan sama toiminto itse.
Ensimmäinen ajatus voi olla:
"Miksi maksaa lisäosasta joka vuosi, jos toiminnon voi ohjelmoida itse?"
Myös oma toteutus maksaa.
Jonkun täytyy:
- suunnitella toiminto;
- kirjoittaa koodi;
- testata se;
- korjata virheet;
- huolehtia yhteensopivuudesta;
- mukauttaa ratkaisu WordPressin tuleviin muutoksiin;
- ylläpitää sitä jatkossa.
Joskus ammattimaisesti ylläpidetyn valmiin tuotteen vuosilisenssi on huomattavasti edullisempi kuin oman ratkaisun kehittäminen.
Joskus tilanne on päinvastainen.
Jos yritys maksaa vuodesta toiseen suuresta kaupallisesta paketista vain yhden pienen toiminnon vuoksi, oma ratkaisu voi pitkällä aikavälillä olla järkevämpi.
Yhtä oikeaa vastausta ei ole.
Molempien vaihtoehtojen kustannuksia ja riskejä pitää verrata.
Mitä tapahtuu, jos lisäosasta ei enää maksa?
Se riippuu tuotteesta.
Siksi asia kannattaa selvittää jo ennen ostamista.
Mahdollisia tilanteita on useita.
Verkkosivusto voi jatkaa toimintaansa, mutta:
- päivitykset loppuvat;
- tekninen tuki päättyy;
- uusia versioita ei enää saa;
- maksulliset sivupohjat eivät enää ole käytettävissä;
- ulkoinen pilvipalvelu lakkaa toimimasta;
- osa maksullisista ominaisuuksista poistuu käytöstä.
Ei pidä automaattisesti olettaa, että verkkosivusto lakkaa toimimasta heti lisenssin päätyttyä.
Mutta myöskään päinvastaista ei kannata olettaa.
Jokaisen tuotteen lisenssiehdot on tarkistettava erikseen.
Kenelle lisenssi kuuluu — asiakkaalle vai kehittäjälle?
Tämä on yksi WordPress-projektien useimmin unohtuvista kysymyksistä.
Kehittäjällä tai toimistolla voi olla lisenssi, jonka avulla tiettyä kaupallista tuotetta voidaan käyttää useilla asiakkaiden verkkosivustoilla.
Se voi olla asiakkaalle edullista, koska erillistä lisenssiä ei tarvitse ostaa.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää etukäteen, mitä tapahtuu, jos yhteistyö päättyy.
Esimerkiksi:
- jatkaako tuote toimintaansa;
- ovatko päivitykset edelleen käytettävissä;
- pitääkö asiakkaan ostaa oma lisenssi;
- voidaanko nykyinen lisenssi siirtää;
- menetetäänkö pääsy maksullisiin palveluihin.
Hyvä kysymys kehittäjälle on:
"Mitä kaupallisia lisenssejä verkkosivustollani käytetään ja mitä niille tapahtuu, jos yhteistyömme päättyy?"
Se kertoo paljon enemmän kuin pelkkä:
"Sisältyvätkö kaikki lisäosat hintaan?"
Kolmas kustannus: webhotelli ja verkkotunnus
Vaikka WordPress, teema ja kaikki lisäosat olisivat ilmaisia, verkkosivuston täytyy sijaita jossakin.
Sitä varten tarvitaan yleensä webhotelli tai muu palvelinratkaisu.
Lisäksi tarvitaan verkkotunnus.
Kustannukset riippuvat palveluntarjoajasta, palvelupaketista, palvelinresursseista, liikenteen määrästä, varmuuskopioinnista ja lisäpalveluista.
Pienen yrityksen esittelysivustolla ja suurella verkkokaupalla voi olla hyvin erilaiset infrastruktuurivaatimukset.
Siksi väite:
"WordPress on ilmainen"
ei poista verkkosivuston jatkuvia käyttö- ja ylläpitokustannuksia.
Sähköposti ei aina sisälly webhotelliin
Myös yrityksen sähköposti voi olla erillinen kustannus.
Esimerkiksi:
info@company.fi
tai:
booking@company.fi
Valitusta infrastruktuurista riippuen sähköposti voi sisältyä webhotellipakettiin tai se voidaan toteuttaa erillisellä palvelulla.
Verkkosivusto voi lisäksi tarvita erillisen palvelun järjestelmäviestien ja lomakkeilta lähetettävien viestien luotettavaan toimittamiseen.
Tämä on pieni yksityiskohta, joka unohtuu helposti alkuperäistä projektibudjettia laskettaessa.
Toimivalle yritykselle sillä voi kuitenkin olla suuri merkitys.
Päivittäminen ei ole aina vain Update-painikkeen painamista
WordPressin ytimen, teemojen ja lisäosien päivityksiä voidaan hallita ylläpitonäkymästä, ja teemoille sekä lisäosille voidaan ottaa käyttöön myös automaattisia päivityksiä.
Ammattimaisen verkkosivuston ylläpito ei silti aina tarkoita vain yhden painikkeen painamista.
Päivitykset voivat vaikuttaa esimerkiksi:
- komponenttien yhteensopivuuteen;
- sivuston ulkoasuun;
- yksittäisten toimintojen toimintaan;
- PHP-versiovaatimuksiin;
- integraatioihin;
- ulkoisten palvelujen toimintaan.
Siksi varmuuskopioilla ja palautusmahdollisuudella on merkitystä.
WordPressin virallisessa dokumentaatiossa suositellaan myös pitämään teemat ja lisäosat ajan tasalla sekä huolehtimaan varmuuskopioista siltä varalta, että päivityksen yhteydessä syntyy ongelmia.
Miksi WordPress-ylläpidosta maksetaan?
Kun asiakas näkee tarjouksessa esimerkiksi:
"Tekninen ylläpito — X € / kk"
voi syntyä täysin ymmärrettävä kysymys:
"Miksi ylläpidosta pitäisi maksaa, jos verkkosivusto on jo valmis?"
Ylläpitoon voi sisältyä esimerkiksi:
- WordPress-päivitykset;
- teemojen päivitykset;
- lisäosien päivitykset;
- varmuuskopiot;
- virheiden seuranta;
- tietoturvan tarkistukset;
- lomakkeiden toiminnan tarkistaminen;
- sivuston toiminnan seuranta;
- pienet tekniset korjaukset;
- sivuston palauttaminen ongelmatilanteessa;
- lisenssien hallinta.
Palvelun tarkka sisältö riippuu sopimuksesta.
Siksi kysymyksen:
"Miksi ylläpito maksaa?"
sijaan kannattaa kysyä:
"Mitä ylläpitopalveluun tarkalleen sisältyy?"
Joillekin projekteille jatkuva kuukausittainen ylläpito on perusteltua.
Pieni informatiivinen verkkosivusto voi vaatia huomattavasti vähemmän huomiota.
Tässäkään ei ole yhtä kaikille sopivaa ratkaisua.
Voiko automaattiset päivitykset vain ottaa käyttöön?
Voi.
WordPress tukee teemojen ja lisäosien automaattisia päivityksiä.
Joillekin verkkosivustoille ne voivat olla järkevä osa ylläpitostrategiaa.
Automaatio ei kuitenkaan poista varmuuskopioinnin eikä toiminnan tarkistamisen tarvetta.
Jos päivitys aiheuttaa yhteensopivuusongelman, jonkun täytyy havaita ongelma ja pystyä palauttamaan toimiva versio.
Automaattiset päivitykset ovat siis ylläpidon työkalu — eivät täydellinen korvaaja ylläpidolle.
"Ilmainen" verkkosivusto voi tulla kalliiksi oman ajan kautta
Yksi kustannus jää usein kokonaan pois verkkosivuston budjetista.
Yrityksen omistajan aika.
WordPressillä voi tehdä paljon itse.
Se on yksi järjestelmän vahvuuksista.
Mutta jos yrittäjä viettää iltoja:
- sopivan teeman etsimiseen;
- lisäosien vertailuun;
- yhteensopivuusongelmien ratkaisemiseen;
- välimuistin määrittämiseen;
- varmuuskopioiden palauttamiseen;
- DNS-asetusten opetteluun;
- päivityksen jälkeen syntyneen virheen etsimiseen,
myös näillä tunneilla on arvo.
Sivuston rakentaminen ja ylläpitäminen itse voi olla erittäin hyvä vaihtoehto, varsinkin jos teknologian opettelu kiinnostaa.
Mutta "ilmainen" ei aina tarkoita "ilman kustannuksia".
Mitä tapahtuu, jos kehittäjä katoaa?
Tämä on hyödyllinen testi jo ennen verkkosivuston julkaisemista.
Kuvitellaan, että huomenna sivuston rakentanut henkilö tai yritys ei enää ole tavoitettavissa.
Mitä yritykselle jää?
Yrityksen omistajan olisi hyvä tietää:
- missä verkkotunnus on rekisteröity;
- missä verkkosivustoa ylläpidetään;
- miten WordPressiin kirjaudutaan;
- missä varmuuskopiot sijaitsevat;
- mitä kaupallisia teemoja käytetään;
- mitä maksullisia lisäosia käytetään;
- kenelle lisenssit kuuluvat;
- mitä ulkoisia palveluja sivustoon on yhdistetty;
- kuka maksaa näistä palveluista;
- pystyykö toinen asiantuntija jatkamaan projektin ylläpitoa.
Kyse ei ole epäluottamuksesta kehittäjää kohtaan.
Kyse on yrityksen tärkeän digitaalisen omaisuuden hallinnasta.
Miksi kahden WordPress-verkkosivuston hinnat voivat olla täysin erilaiset?
Nyt on helpompi ymmärtää, miksi esimerkiksi:
"WordPress-verkkosivusto — 500 €"
ja:
"WordPress-verkkosivusto — 5 000 €"
eivät ole suoraan vertailukelpoisia vain siksi, että molemmat käyttävät samaa sisällönhallintajärjestelmää.
Ensimmäiseen projektiin voi kuulua:
- valmis ilmainen teema;
- tavallinen sivurakenne;
- asiakkaan toimittama sisältö;
- muutama ilmainen lisäosa;
- vähäinen mukauttaminen.
Ja tämä voi olla täysin hyvä ratkaisu kyseiseen tarpeeseen.
Toiseen projektiin voi sisältyä:
- taustatyö ja suunnittelu;
- yksilöllinen UX/UI-suunnittelu;
- oma WordPress-teema;
- yksilölliset sisältölohkot;
- monimutkaiset sisältötyypit;
- kaupalliset lisäosat;
- integraatiot;
- monikielisyys;
- tekninen SEO;
- analytiikka;
- suorituskyvyn optimointi;
- testaus;
- asiakkaan opastus.
Molemmat ovat WordPress-verkkosivustoja.
Kyse on silti kahdesta hyvin erilaisesta tuotteesta.
Kolme esimerkkiä WordPress-projektista
Hintojen sijaan kannattaa verrata sitä, mitä projektiin todella sisältyy.
| WordPress-perusratkaisu | WordPress maksullisella teemalla | Yksilöllinen WordPress | |
|---|---|---|---|
| Suunnittelu | Valmis ilmainen teema | Maksullinen teema + mukautus | Suunnitellaan projektia varten |
| Kehitys | Vähäinen | Määritykset ja mukautukset | Oma teema ja komponentit |
| Lisäosat | Pääosin ilmaisia | Ilmaisia + maksullisia | Vain tarpeelliset + oma toiminnallisuus |
| Sisällön muokkaus | Teeman mahdollisuuksien mukaan | Teeman/sivunrakentajan mukaan | Suunnitellaan asiakkaan tarpeisiin |
| Jatkuvat lisenssit | Ei välttämättä lainkaan | Mahdollisia | Riippuu käytetyistä palveluista |
| Yksilöllisyys | Rajallinen | Mukautuksen jälkeen keskitasosta korkeaan | Erittäin korkea |
| Alkuinvestointi | Yleensä pienempi | Keskitaso | Yleensä suurempi |
| Jatkuvat kulut | Webhotelli + ylläpito | Webhotelli + lisenssit + ylläpito | Webhotelli + ylläpito + tarvittavat palvelut |
Tämä ei ole paremmuusjärjestys.
Pienelle yritykselle ensimmäinen vaihtoehto voi olla kaikkein järkevin.
Toisessa projektissa maksullinen teema voi säästää tarpeettomalta yksilölliseltä kehitystyöltä.
Kolmas yritys voi puolestaan tarvita juuri sitä hallinnan tasoa, jonka oma teema tarjoaa.
Julkaisuhinta ei ole ainoa merkittävä kustannus
Kuvitellaan kaksi projektia.
Vaihtoehto A
Verkkosivuston julkaisu on edullisempi.
Sen jälkeen yritys maksaa kuitenkin vuosittain:
- maksullisesta teemasta;
- useista lisäosista;
- yhdestä lisäpalvelusta;
- ylläpidosta.
Vaihtoehto B
Alkuperäinen kehitystyö maksaa enemmän.
Osa toiminnallisuudesta on kuitenkin toteutettu yksilöllisesti, kaupallisia riippuvuuksia on vähemmän ja vuosittaiset kulut ovat pienemmät.
Kumpi on halvempi?
Ensimmäistä laskua katsottaessa vaihtoehto A.
Viiden vuoden kuluttua vastaus voi olla toinen.
Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tee vaihtoehdosta B parempaa.
Jos kallis yksilöllinen kehitys ei koskaan tuota pienelle yritykselle vastaavaa hyötyä, vaihtoehto A voi edelleen olla taloudellisesti järkevämpi.
Siksi verkkosivustoa kannattaa arvioida paitsi alkuinvestoinnin myös usean vuoden kokonaiskustannusten perusteella.
Mitä kehittäjältä kannattaa kysyä ennen WordPress-verkkosivuston tilaamista?
Ennen projektin aloittamista kannattaa saada selkeät vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin:
- Käytetäänkö valmista vai yksilöllistä teemaa?
- Jos teema on maksullinen, paljonko lisenssi maksaa?
- Pitääkö lisenssi uusia?
- Mitä lisäosia verkkosivustolle asennetaan?
- Mitkä niistä ovat maksullisia?
- Mitkä lisenssit pitää uusia vuosittain?
- Kenelle lisenssit kuuluvat?
- Mitä tapahtuu, jos niitä ei uusita?
- Käytetäänkö visuaalista sivunrakentajaa?
- Vaatiiko se erillisen lisenssin?
- Kuka maksaa webhotellin ja verkkotunnuksen?
- Käytetäänkö muita ulkoisia palveluja?
- Mitä tekniseen ylläpitoon sisältyy?
- Miten varmuuskopiot tehdään?
- Kuka vastaa päivityksistä?
- Mitä tapahtuu, jos kehittäjää vaihdetaan?
- Saako asiakas kaikki tarvittavat ylläpito- ja hallintatunnukset?
- Mitä kustannuksia verkkosivustosta syntyy vuoden kuluttua julkaisusta?
Viimeinen kysymys on yksi tärkeimmistä.
Kysymystä:
"Paljonko maksan tänään?"
kannattaa aina täydentää kysymyksellä:
"Mistä minun pitää maksaa myöhemmin?"
Onko WordPress siis ilmainen vai ei?
Kyllä. WordPress on ilmainen.
Mutta WordPress ja valmis WordPress-verkkosivusto eivät ole sama asia.
Itse sisällönhallintajärjestelmää voi käyttää ilman WordPress-lisenssin ostamista.
Sen ympärille voi kuitenkin muodostua kustannuksia esimerkiksi seuraavista:
- maksullinen teema;
- yksilöllinen kehitys;
- kaupalliset lisäosat;
- visuaalinen sivunrakentaja;
- webhotelli;
- verkkotunnus;
- sähköpostipalvelut;
- integraatiot;
- varmuuskopiointi;
- tekninen tuki;
- jatkuva ylläpito.
Tämä ei ole WordPressin heikkous.
Päinvastoin, yksi WordPressin vahvuuksista on juuri sen laaja ekosysteemi, jonka ansiosta sillä voidaan rakentaa hyvin erilaisia verkkosivustoja erilaisilla budjeteilla.
Voidaan rakentaa pieni verkkosivusto, jonka jatkuvat kustannukset ovat vähäiset.
Tai voidaan toteuttaa monimutkainen kaupallinen kokonaisuus omalla teemalla ja useilla integraatioilla.
Molemmat voivat olla WordPress-verkkosivustoja.
Siksi kysymyksen:
"WordPress on ilmainen — miksi verkkosivusto maksaa?"
sijaan kannattaa kysyä:
"Miten verkkosivustoni rakennetaan, mitä hintaan sisältyy ja mitä sen omistaminen ja ylläpitäminen maksaa tulevaisuudessa?"
Hyvän verkkosivustotarjouksen pitäisi pystyä vastaamaan tähän riittävän selkeästi.
Usein kysytyt kysymykset
Pitääkö WordPressiin ostaa teema?
Ei.
WordPressin virallisessa teemahakemistossa on paljon ilmaisia teemoja.
Maksullinen teema voi olla järkevä valinta silloin, kun sen ulkoasu, ominaisuudet tai tuki tuovat projektille todellista hyötyä.
Onko maksullinen teema parempi kuin ilmainen?
Ei välttämättä.
Hinta ei yksin kerro tuotteen laadusta.
Tärkeämpiä ovat toteutuksen laatu, ylläpito, päivitykset, suorituskyky ja soveltuvuus kyseiseen projektiin.
Voiko WordPressiin tehdä oman teeman?
Kyllä.
WordPress tarjoaa kehittäjille työkalut omien lohko- ja classic-teemojen rakentamiseen.
Yksilöllinen teema voidaan kehittää juuri tietyn yrityksen ulkoasun ja tarpeiden ympärille.
Ovatko maksulliset lisäosat pakollisia?
Eivät.
Monet tarpeet voidaan ratkaista ilmaisilla lisäosilla tai WordPressin omilla ominaisuuksilla.
Kaupallinen ratkaisu on perusteltu silloin, kun sen ominaisuudet tai tuki tuovat projektille riittävästi arvoa suhteessa kustannuksiin.
Lakkaako verkkosivusto toimimasta, jos maksullista lisäosaa ei uusita?
Ei välttämättä.
Se riippuu tuotteesta. Joissakin tapauksissa päivitykset ja tuki päättyvät. Toisissa maksulliset ominaisuudet tai ulkoiset palvelut voivat lakata toimimasta.
Lisenssiehdot kannattaa tarkistaa etukäteen.
Hidastaako suuri määrä lisäosia WordPressiä?
Ei välttämättä.
Suorituskykyyn vaikuttavat yksittäisten lisäosien laatu ja toiminta, tietokantakyselyt, selaimeen ladattavat resurssit, webhotelli, välimuisti ja sivuston kokonaisarkkitehtuuri.
Pelkkä lisäosien määrä ei anna luotettavaa vastausta.
Tarvitseeko WordPress-verkkosivusto kuukausittaista ylläpitoa?
Se riippuu projektista.
Paljon toimintoja, integraatioita ja kaupallisia komponentteja sisältävä verkkosivusto vaatii yleensä enemmän huomiota kuin pieni informatiivinen sivusto.
Oleellisempaa kuin kuukausimaksun olemassaolo on se, mitä ylläpitopalveluun todella sisältyy.
Kumpi on parempi: valmis vai yksilöllinen teema?
Jos valmis teema vastaa projektin tarpeita, sen käyttäminen voi säästää sekä aikaa että rahaa.
Jos yritys tarvitsee yksilöllisen käyttöliittymän, tietyn rakenteen tai enemmän hallintaa toteutukseen, oma teema voi olla sopivampi ratkaisu.
Lue myös
Jos olet vasta valitsemassa verkkosivuston toteutustapaa, aloita artikkelista “WordPress, verkkosivukone vai yksilöllinen kehitys: mikä sopii yritykselle?”.
Jos tärkein kysymyksesi on projektin budjetti, lue “Paljonko verkkosivujen tekeminen maksaa Suomessa vuonna 2026?”.
Käsittelemme myöhemmin erillisessä artikkelissa myös vibe codingia ja yrityksen verkkosivuston rakentamista itse tekoälyn avulla: mitä se todellisuudessa maksaa, missä nopea ensimmäinen toteutus päättyy ja mitä tehtäviä jää vielä sen jälkeen.
Lähteet ja metodologia
Artikkeli on tarkistettu ja päivitetty 28. elokuuta 2026.
Artikkelin ensisijaisina lähteinä on käytetty WordPressin virallista dokumentaatiota. Artikkelissa ei tarkoituksella esitetä yleispäteviä hintoja maksullisille teemoille tai lisäosille, sillä kaupallisten tuotteiden lisenssimallit ja hinnat vaihtelevat ja voivat muuttua.
Keskeiset lähteet:
